Kielimuuri ei ole vain huono asia

Muistan ne ensimmäiset matkat Suomeen ja sen kielellisen nautinnon, mitä sain kaikista niistä ihanista ja vähän oudoista suomalaisista sanoista, kuten "polkupyörä" tai "lämpimämpi" tai se, että suomeksi "hallitus" johtaa maata eikä tarkoita hometta (viroksi hallitus=home). Ne kuulostivat minun ulkomaalaiseen korvaan uskomattoman hauskalta.

Esimerkiksi "perhonen" muistutti minulle aluksi jonkinlaista kirosanaa ja vielä nytkin sanon miehelleni, että se on meidän oma inside joke. Jos ollaan julkisessa paikassa ja hän syö jostain syystä mun hermoja, voin aina sanoa "PERHONEN!". Sen jälkeen nauretaan ja kaikki onkin taas hyvin. Olisipa elämä aina niin helppoa.

Niin ikään en unohda koskaan sitä, kun kuulin ensimmäisen kerran sanonnan "ei taida olla kaikki muumit laaksossa". Nauroin sille varmaan kolme tuntia putkeen ja kerroin siitä virolaisille ystävilleni, jotka myös rakastuivat siihen ja ottivat sen viroksikin käyttöön.

Pointtini on, että se alkuaika uudessa maassa ja vieraassa kieliympäristössä on ihan kuin leikki. Tai rakastuminen. Se muistuttaa sitä "perhosia (oli vain pakko käyttää sitä sanaa uudestaan) vatsassa" -tunnetta. Jokainen päivä tuo jotakin uutta ja jännittävää.

Vaikka kielen oppiminen on toki tosi vaikeaa, niin pitäisi enemmän muistaa myös niitä hyviä juttuja. Sitä miten naurattaa melkein joka paikassa, esimerkiksi ruokakaupassa tuotteiden nimiä tutkiessa tai katukylttejä silmäillessä tai oikeasti missä vaan. Sitä, miten kukin uusi sana tuntuu jotenkin tärkeältä ja isolta, ihan kuin olisi pieni lapsi, joka iloitsee jokaisesta askeleesta.

Ja sitten, nopeammin kuin vieraan kielen oppilas yleensä luulee, saapuu päivä, jolloin se leikkisä vaihe on ohi. Yllätyksiä tulee aina vain vähemmän.

Yhtäkkiä huomasin, että suomen kieli onkin vain kieli. Tietysti se tarkoittaa sitäkin, että pärjään jo ihan hyvin ja minun kielitaitoni on kehittynyt hirveästi, mutta se merkitsee myös yhden kiinnostavan ja omalla tavalla kauniin aikakauden loppua.

Olen päättänyt aloittaa suomenkielisen blogaamisen, koska luova kirjottaminen on jotakin ihan muuta kuin arkiviestien lähettäminen tai puhuminen.

Tervetuloa mukaan lukemaan, kommentoimaan ja tutustumaan!